Millaista on elää aivovamman, pyörätuolin, jäykkyyden, ja kipujen kanssa, kun arkea höystää lisäksi unettomat yöt, terapiat ja lukuisat lääkäriajat? Se on mun elämää pitkälti tällä hetkellä. Kaikkien kuormittavien asioiden lisäksi se on kuitenkin myös taistelua, päättäväisyyttä, selviytymistä, itsensä voittamista, aitoja tunteita ja isoa tsemppihenkeä. Joka ikinen päivä.
Kaikkien kuormittavien asioiden lisäksi koen elämäni olevan ihan hyvää. Se on erilaista kuin kävelevänä, mutta ei yhtään huonompaa. Olen päättänyt taistella, selviytyä, tsempata ja voittaa itseni. Joka ikinen päivä, vaikka joka päivä se ei ole ihan yhtä helppoa kuin toisena.
Aloin kirjoittamaan tätä blogia prosessoidakseni omaa tilannettani, mutta toivon antavani tän blogin avulla vertaistukea ja tsemppiä muille, ja todistaa sen, että monista kauheuksistakin selviää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti